Olisipa mukava tavata joku kiva mies, joka haluaisi käydä ulkona syömässä ja vaikka pussikaljalla. Ensimmäisillä treffeillä ei tarttis lääppiä juuri ollenkaan, vaan ilmassa saisi väreillä sellainen sähkö. Jos sitä sähköä ei ole, niin en usko suhteella olevan tulevaisuutta. En ole tämän sinkkuilun aikana kuin kerran tuntenut kyseistä sähköä, mutta tietysti tämä kaveri on niitä, jotka eivät ymmärrä tapailun päälle. Mulla on tapana valita ne väärät miehet, joilla on jonkunlainen taipumus tunnevammaisuuteen.

Olen keskellä mitä ihmeellisintä kolmiodraamaa - vaikka en edes halua tätä kolmion miestä tai naista. Mut on sotkettu vasten tahtoani suhdekuvioon, josta kukaan ei ole ottanut selvää moniin kuukausiin. Olisi erittäin suotavaa, että jokainen pariskunta tietää ovatko yhdessä vai eivät. Siihen on turha sotkea ketään muuta mukaan. Olen ajatellut sanoa itseni irti noista kahdesta, koska elämässä on muutenkin ongelmia eikä joutuminen suhdekiemuroiden ympärille ole kovinkaan hohdokasta. Itse hoidin eroni niin, että siihen ei liittynyt tasan ketään muuta kuin minä ja exäni.

Tämä kesä tuntuu olleen ihmissuhteiden kulta-aikaa. Kaikki ovat sotkeneet asiansa perinpohjin ja osa on selvinnyt siitä suosta. Toivottavasti ensi kesänä itse vietän aikaani erään miehen kanssa - mieluiten samassa kaupungissa ja miksei vaikka saman katon alla.